maanantai 12. toukokuuta 2014

Ihan pihalla

Kevät on todella tullut myös Mustikkamaalle! Se on innostanut olemaan ja touhuamaan pihalla, sisähommat saavat taas odottaa...

Edellisessä postauksessa ihmettelemäni kukat olivat idänsinililjoja. Niitä on meillä yksi talon seinustalla oleva kukkapenkki aivan täynnä, seassa myös muutamia tulppaaneja, jotka eivät vielä ole puhjenneet kukkaan ja lisäksi ilmeisesti unikkoa.

Pääsiäisen kunniaksi ostamistani narsisseista tein meidän romuromanttiseen sisäänkäyntiimme romuromanttisen ruukkuistutuksen omenapuista leikattujen oksien kanssa.

Mummo istutti syksyllä tytön kanssa krookuksen sipuleita kolmea eri väriä. Valkoisiin ei tullut lainkaan kukkia ja violetteihin tuli kolme kukkaa, jotka lakastuivat parin päivän kuluttua. Keltaiset sen sijaan ovat kukkineet komeasti nyt jo kuukauden ajan!

Idänsinililja
Kevätistutus, narsisseja ja omenapuun oksia
Krookus
Vähän ollaan kaiveltukin pihalla. Aurinkopihan ympäristöstä aloitettiin ja kaivettiin siitä syreenin kannot pois. Samalla on löytynyt kaikkea muutakin kivaa. Edellisten asukkaiden tekemien remonttien kaakelijätteet on näköjään dumpattu pihalle, niitä on löytynyt nyt jo kolmesta eri paikasta. Näyttäisi siltä, että pesutilojen lattioissa on aiemmin ollut kuusikulmaista harmaata laattaa ja seinissä valkoista neliölaattaa. Siinäkö meille vinkki alakerran kylppärin tyyliksi? Myös kaikkea metalliromua on löytynyt sankotolkulla ja aika paljon myös lasia...

Syreenin juurakot ovatkin yllättävän pehmeitä ja helppoja poistettavia. Suurempi murheenkryyni pihalla on vuohenputki. Sitä on kaikkien puskien juurella ja kaikissa kukkapenkeissä. Päätin aloittaa taistelun sitä vastaan, vaikka en kuulemma ikinä tule voittamaan tätä taistelua... Olen kitkenyt sitä nyt ehkä kaksi jätesäkillistä talon seinustoilta.

Aurinkopihan muurin taakse suunnittelemme hyötypuutarhaa ja sinne sijoitimme nyt isäni tekemät kasvatuslaarit. Ajatuksena olisi viljellä ihan pienesti esim. perunaa, porkkanaa, hernettä, tomaattia ja mansikkaa. Ja vattupuska tai kaksi olisi kiva, niin olisi lapsille naposteltavaa. Nykyisiä mustaviinimarjapensaita vaivaa ilmeisesti äkämäpunkki, punaisista tuli viime kesänä ihan hyvin satoa. Saa nähdä saavatko kaikki marjapuskat kuitenkin lähtötuomion, vai mitä niiden kanssa tehdään. Olen kasvattanut sisällä vähän kirsikkatomaatin ja kuukausimansikan taimia, mutta selvinnevätkö satovaiheeseen asti? Pihalla onkin jo valmiiksi metsämansikkaa siellä sun täällä. Nyt viikonloppuna siivosin taimia paremmin esiin. Yhdessä oli jo kukkakin!

Aurinkopihalla (eli tosi huonossa paikassa!) oli muutama kuunliljapuska, jotka kaipasivat jakamista. Sain niistä sisäänkäynnin viereiseen penkkiin kaksikymmentä pikkutainta ja osa jäi vielä jakamattakin. Penkissä oli aiemmin ruusua ja sitä vuohenputkea. Elävimmän näköiset ruusut keräsin kaikki penkin toisen päähän. Siellä kasvaa myös terhakkana viime kesänä alasleikattu jasmike (ilmeisesti). Sekin pitäisi tosin siirtää parempaan paikkaan, kun se on nyt ihan seinän vieressä. Harmi, että villiviinin kannossa ei ainakaan vielä näy mitään eloa, sille olisi ollut jo uusi paikka katsottuna. Ehkä siirrän sitten jasmikkeen sinne...

Toivottavasti saan esitellä täällä loppukesästä kuvia edes vähän vehreämmistä maisemista. Vettä kasvit saivatkin nyt parin päivän aikana mukavasti. Seuraavaksi toivotaan paljon lämpöä, kiitos!

Löytöjä pihasta, osa 1.
Löytöjä pihasta, osa 2. Kaakeleita, pullo ja luistimen terä.
Kasvatuslaarit muurin vieressä.
Mansikankukka
Kukkapenkki työn alla.
Vuohenputkea
Kuunliljapenkki odottaa kasvupyrähdystä.